Seison rajojeni ja rakennelmieni päällä
katsoen muurien, tornien, sortuneiden osien
ja oviaukkojen muodostamaa kokonaisuutta
aikojen saaton sanelemia säveliä
ja muutosten juovia omassa jatkuvuudessani
Minä kävelen lähellä taivasta
mutta lähempänä maata kuin koskaan
Tänään en jää sisäpihojeni säikyksi
Miten oiva, turvattu päivä
seistä korkeimmalla kohdalla
pelkäämättä mitään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti